Noudatamme sekä valtakunnallista, että Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Laadimme lisäksi kausittain oman pedagogisen toimintasuunnitelmamme. Tämän laadintaan osallistuu koko henkilöstö ja se pohjaa varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä Pompulan kauden lasten omiin tarpeisiin, kasvattajien havaintoihin sekä hyväksi huomattuihin pedagogisiin käytäntöihin. Toimintasuunnitelma ohjaa talon toimintaa arjen tasolla ja tukee varhaiskasvatussuunnitelmien rantautumista arkeen. Hyödynnämme myös toiminnassamme Vasu-polkua arvioidaksemme toimintamme nykytilaa sekä kehittääksemme sitä paremmaksi.

Pedagoginen toimintasuunnitelma 2022-2023

Toiminnassamme korostuvat lasten osallisuus, turvallisuus ja kunnioittava kasvuympäristöä sekä aikuisen läsnäoloa arjessa. Meille tärkeitä kasvatuksellisia teemoja ovat tasa-arvokasvatus, kulttuurisensitiivisyys sekä kestävä kehitys. Toteutamme tätä kaikessa arjen toiminnassamme ja huomioimme erilaiset tarpeet, persoonat, oppimistyylit sekä tuen tarpeet. Hyödynnämme toiminnassamme mahdollisuuksien mukaan lähiympäristöä ja lapset osallistuvat aktiivisesti kierrättämiseen. Käymme yhdessä arvokeskusteluja, keskitymme havainnoimaan omaa toimintaamme sekä ennakkoluulojamme sekä reflektoimme aktiivisesti omaa toimintaamme. Näin haluamme taata lapsille mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Jokainen lapsi kohdataan arvostavasti omana yksilönään ja jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi ja kohdelluksi yhdenvertaisesti riippumatta henkilökohtaisista tekijöistä, kuten kieli, etnisyys, katsomus, ulkonäkö tai vammaisuus. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstön tulee rohkaista lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä ennakko-odotuksia.

Lapsen hyvinvointi tarkoittaa meille ikätasoista, monipuolista, pedagogisesti perusteltua toimintaa sekä perustarpeisiin vastaamista. Arjen pedagogiikka, projektityöskentely pienryhmissä, sensitiivinen kasvatusote sekä läsnäolo ovat pedagogisia toimintatapojamme. Arvioimme ja kehitämme toimintaa havaintojemme sekä lasten ja perheiden toiveiden pohjalta pohjaten omaan ammattitaitoomme. Lapsille turvaa tuo säännönmukaisuus, toistuvat rytmit, yhteiset säännöt, monipuolinen ja ravitseva ruoka, riittävä lepo sekä päivittäinen ulkoilu. Lapsen tulee saada kokemus siitä, että hänet hyväksytään sellaisena, kuin hän on, kokea olevansa rakastettu omana itsenään ja voivansa luottaa läheisiin aikuisiin. Lasta kehutaan ja palkataan siitä, mitä hän on, ei yksinomaan teoista. Hyvinvointia edistämme riittävien virikkeiden ja haasteiden tarjoamisella, lähikehityksenvyöhykkeen mukaisesti, ja itsetuntoa sekä pätevyyden kokemuksia vahvistamalla. Kasvattajien tulee tunnistaa ja sanoittaa lapsella olevat vahvuudet, kyvyt, taidot ja kaikki hyvä. Positiivinen pedagogiikka ohjaa arkeamme sekä kasvatustyötämme.

Oppimisympäristö

Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä. Varhaiskasvatuslain 10 §:n mukaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön tulee olla kehittävä, oppimista edistävä, turvallinen ja esteetön. Psyykkisen oppimisympäristön keskeinen osa tekijä on henkilöstön ja lasten välinen vuorovaikutus, mihin jokaisella kasvattajalla on velvollisuus panostaa. Lasta tulee kannustaa ja tukea ikätasoiseen osallisuuteen, itseilmaisuun ja hänen rajojaan sekä päätösvaltaansa tulee kunnioittaa. Oppimisympäristössä lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Kiusaaminen on tunnistettava, siihen on puututtava ja ehkäistävä tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana muuta toimintakulttuurin kehittämistä. Kiusaamisen ehkäisyn periaatteet koskevat myös lapsen ja henkilöstön sekä huoltajien ja henkilöstön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Pienenä päiväkotina meillä on mahdollisuus tarjota kodinomaisuutta ja huomioida jokainen lapsi yksilönä sekä toimia jokaisen lapsen kanssa hänen persoonalleen ja luonteelleen sopivalla tavalla. Meille kiireetön, lapsilähtöinen ja aikuisjohtoinen, ilmapiiri on tärkeä. Sovimme yhdessä huoltajien kanssa lasten yksilöllisistä hoitotarpeista ja pyrimme ottamaan nämä monipuolisesti huomioon toiminnassamme.

Ruokakasvatus

Huomioimme ruokailuissa lasten erikoisruokaliot, tarjolla on päivittäin myös vegaaninen vaihtoehto. Aamupalat valmistamme itse, lounas ja välipala saapuvat Puolikon keittiöltä, heidän ruokalistansa on eteisessä näkyvillä. Keijuille aikuinen annostelee ruuan, Röllit saavat itse harjoitella annostelemista.

Kannustamme maistamaan ja kokeilemaan, mutta emme pakota ketään syömään. Positiivinen ruokailuhetki ja omaan tahtiin eteneminen tukee terveen ruokasuhteen syntymistä. Aikuinen toimii mallina ruokailussa ja ruokailutavoissa sekä ennakkoluulottomassa suhtautumisessa eri ruokalajeihin. Puhumme ruuasta kunnioittavasti, emmekä arvota eri ruokia hyviin tai pahoihin sen terveellisyyden mukaan vaan puhumme ruuasta positiivisen kautta. Emme myöskään puhu itsestämme tai kehosta rumasti lasten kuullen, emmekä puhu laihduttamisesta tai kielletyistä ruuista. Näin takaamme lapsille terveellisen kehonkuvan ja ruokasuhteen syntymisen.

Perheiden on mahdollista tuoda pientä tarjottavaa, esimerkiksi keksit, lapsensa syntymäpäivänä. Jos perhe haluaa lapsensa saavan pastillin ruokailun jälkeen, perhe voi itse tuoda pastillirasian päiväkotiin. Rasia tulee nimetä. Päiväkodissa ei tarjota purukumia.

Lepohetki

Päiväkodissamme jokaisella lapsella on mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Jokaisella lapsella on oma sänky. Päivittäisellä lepohetkellä huomioimme yksilölliset unen tarpeet ja vanhempien toiveet. Kuuntelemme musiikkia, satua tai äänikirjaa. Lepohetkellä ei ole pakko nukkua, mutta jokaiselle tulee antaa leporauha. Pieni pysähtyminen arjessa tekee lasten aivojenkehittymiselle hyvää ja antaa energiaa iltapäivän touhuihin. Lepohetkeltä lapsi siirtyy hiljaisiin puuhiin, kuten piirtämään, tekemään kynäharjoituksia tai pelaamaan. Pienimmille on myös varattu erilaisia leluja.

Ulkoilu

Ulkoilemme pääsääntöisesti päivittäin kaksi kertaa, aamu- ja iltapäivällä. Ulkona lapsilla on mahdollisuus liikkumiseen, vapaaseen leikkiin ja ohjattuun toimintaan. Hyödynnämme monipuolisesti alueen lähiympäristöä tekemällä retkiä. Retkillä lapset pääsevät liikkumaan erilaiseen maastoon, metsään ja puistoihin sekä tutustumaan lähiympäristöömme. Koronarajoitukset huomioimen voimme myös tehdä retkiä kauemmas hyödyntäen julkisia kulkuvälineitä. Huomioithan sään mukaiset varusteet!

Pukeminen ja riisuminen

Autamme ja ohjaamme lapsia pukeutumisen ja riisumisen opettelussa. Vanhemmat lapset opettelevat päättelemään itse tarvittavan vaatetuksen, suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti pukeutumisesta ja riisumisesta sekä huolehtimaan vaatteet paikoilleen kaappiin. Tuemme myös pienemmille kiireetöntä aikaa pukemisen ja riisumisen harjoitteluun. Sopiva vaatetus tukee lapsen omatoimisuuden ja taitojen kehittymistä. Päiväkodissa vaatteet saattavat päivän touhuissa likaantua ja niiden tulisi olla päällä mukavia ja säähän sopivia. Kaapissa säilytetään vaihtovaatteita.

Lapsilla on erikseen sisä- ja ulkovaatteet. Lasten vaatetuksen suhteen toimimme yksilöllisesti huomioiden vanhempien toiveet. Vanhempien tehtävänä on huolehtia säänmukaisesta vaatetuksesta, varavaatteista, sadevaatteista sekä vaatteiden nimikoinnista. Kuravaatteet pestään kotona. Kaikki lapsen vaatteet ja tavarat tulee nimikoida.

Leikkiminen

Leikki on lapsille ominainen tapa toimia ja oppia, siihen sidottu toiminta ja opetustuokiot tukevat tehokkaimmin lapsen omaehtoista-, että tuettua oppimista. Leikin avulla lapset oppivat monipuolisesti sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja tunteiden käsittelyä sekä tutustuvat uusiin asioihin. Leikin avulla lapset käsittelevät kokemiaan ja tuntemiaan asioita itselleen sopivalla tavalla, tämän vuoksi myös aikuisesta lapselle sopimattomat leikit, kuten taistelu, voi olla lapsen henkisen hyvinvoinnin kautta erittäin tärkeää. Leikin kautta kehittyvät niin lapsen mielikuvitus, kuin todellisuuden hahmottamisen kyky. Leikki mahdollistaakin monipuolisesti kaikkien lapsen kehittymisen kannalta tärkeiden asioiden kehittymisen ja harjoittelun. Aikuisen rooli on toimia leikin mahdollistajana ja rikastuttajana. Aikuinen mallittaa leikkiä ja toimintaa, rakentaa yhdessä lasten kanssa pedagogisesti leikkiin sopivia tiloja. Aikuinen mahdollistaa lapsen pitkäkestoisen leikin harjoittelemisen, sitouttaa lapsia leikkeihin ja tukee kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua leikkiin.

Leikin kautta aikuinen voi harjoittaa lapsen kanssa niin sanastoa, tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, kuin sosioemotionaalisia taitoja. Tämän vuoksi aikuisen aktiivinen rooli kaiken ikäisten leikissä on tärkeä. Leikin sujuessa aikuinen voi rikastuttaa sitä pienillä teoilla, mutta varsinkin leikkitaitojen ollessa lapselle haastavia, aikuisen tuki on tärkeä apu. Aikuinen myös huolehtii, ettei ketään jää ulkopuolelle vaan jokainen löytää itselleen leikkitoverin. Kauden alussa aikuisjohtoiset ryhmäytymisleikit, perinneleikit ja aikuisen aktiivinen leikin mallittaminen tukevat ryhmäytymistä ja vapaan leikin sujumista myöhemmin.

Päiväkodissamme lapsilla on mahdollisuus päivittäiseen vapaaseen leikkiin sekä ulko- että sisätiloissa. Kauden aikana lapset otetaan mukaan suunnittelemaan ja kehittämään ryhmätilan ilmettä ja eri leikkialueita. Leikinvalintataulu, kuvitetut leikkikuvat tai leikkikavereiden arpominen voivat olla tehokkaita keinoja tukea monipuolista leikinkehittymistä, ehkäistä kiusaamista ja yksin jäämistä sekä opettaa erilaisia leikkitaitoja. Myös leikin aktiivinen havainnointi on tärkeää siitä saadun tiedon vuoksi. Jotta havainnointi on pedagogista, tulee saatua tietoa arvioida ja käyttää leikin ja toiminnan kehittämiseen