Noudatamme sekä valtakunnallista, että Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Laadimme lisäksi kausittain oman pedagogisen toimintasuunnitelmamme. Tämän laadintaan osallistuu koko henkilöstö ja se pohjaa varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä Pompulan kauden lasten omiin tarpeisiin, kasvattajien havaintoihin sekä hyväksi huomattuihin pedagogisiin käytäntöihin. Toimintasuunnitelma ohjaa talon toimintaa arjen tasolla ja tukee varhaiskasvatussuunnitelmien rantautumista arkeen. Hyödynnämme myös toiminnassamme Vasu-polkua arvioidaksemme toimintamme nykytilaa sekä kehittääksemme sitä paremmaksi.

Toiminnassamme korostuvat lasten osallisuus, turvallisuus ja kunnioittava kasvuympäristöä sekä aikuisen läsnäoloa arjessa. Meille tärkeitä kasvatuksellisia teemoja ovat tasa-arvokasvatus, kulttuurisensitiivisyys sekä kestävä kehitys. Toteutamme tätä kaikessa arjen toiminnassamme ja huomioimme erilaiset tarpeet, persoonat, oppimistyylit sekä tuen tarpeet. Hyödynnämme toiminnassamme mahdollisuuksien mukaan lähiympäristöä ja lapset osallistuvat aktiivisesti kierrättämiseen. Käymme yhdessä arvokeskusteluja, keskitymme havainnoimaan omaa toimintaamme sekä ennakkoluulojamme sekä reflektoimme aktiivisesti omaa toimintaamme. Näin haluamme taata lapsille mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Jokainen lapsi kohdataan arvostavasti omana yksilönään ja jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi ja kohdelluksi yhdenvertaisesti riippumatta henkilökohtaisista tekijöistä, kuten kieli, etnisyys, katsomus, ulkonäkö tai vammaisuus. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstön tulee rohkaista lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä ennakko-odotuksia.

Lapsen hyvinvointi tarkoittaa meille ikätasoista, monipuolista, pedagogisesti perusteltua toimintaa sekä perustarpeisiin vastaamista. Arjen pedagogiikka, projektityöskentely pienryhmissä, sensitiivinen kasvatusote sekä läsnäolo ovat pedagogisia toimintatapojamme. Arvioimme ja kehitämme toimintaa havaintojemme sekä lasten ja perheiden toiveiden pohjalta pohjaten omaan ammattitaitoomme. Lapsille turvaa tuo säännönmukaisuus, toistuvat rytmit, yhteiset säännöt, monipuolinen ja ravitseva ruoka, riittävä lepo sekä päivittäinen ulkoilu. Lapsen tulee saada kokemus siitä, että hänet hyväksytään sellaisena, kuin hän on, kokea olevansa rakastettu omana itsenään ja voivansa luottaa läheisiin aikuisiin. Lasta kehutaan ja palkataan siitä, mitä hän on, ei yksinomaan teoista. Hyvinvointia edistämme riittävien virikkeiden ja haasteiden tarjoamisella, lähikehityksenvyöhykkeen mukaisesti, ja itsetuntoa sekä pätevyyden kokemuksia vahvistamalla. Kasvattajien tulee tunnistaa ja sanoittaa lapsella olevat vahvuudet, kyvyt, taidot ja kaikki hyvä. Positiivinen pedagogiikka ohjaa arkeamme sekä kasvatustyötämme.

Oppimisympäristö

Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä. Varhaiskasvatuslain 10 §:n mukaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön tulee olla kehittävä, oppimista edistävä, turvallinen ja esteetön. Psyykkisen oppimisympäristön keskeinen osa tekijä on henkilöstön ja lasten välinen vuorovaikutus, mihin jokaisella kasvattajalla on velvollisuus panostaa. Lasta tulee kannustaa ja tukea ikätasoiseen osallisuuteen, itseilmaisuun ja hänen rajojaan sekä päätösvaltaansa tulee kunnioittaa. Oppimisympäristössä lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Kiusaaminen on tunnistettava, siihen on puututtava ja ehkäistävä tietoisesti ja suunnitelmallisesti osana muuta toimintakulttuurin kehittämistä. Kiusaamisen ehkäisyn periaatteet koskevat myös lapsen ja henkilöstön sekä huoltajien ja henkilöstön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Pienenä päiväkotina meillä on mahdollisuus tarjota kodinomaisuutta ja huomioida jokainen lapsi yksilönä sekä toimia jokaisen lapsen kanssa hänen persoonalleen ja luonteelleen sopivalla tavalla. Meille kiireetön, lapsilähtöinen ja aikuisjohtoinen, ilmapiiri on tärkeä. Sovimme yhdessä huoltajien kanssa lasten yksilöllisistä hoitotarpeista ja pyrimme ottamaan nämä monipuolisesti huomioon toiminnassamme.

Ruokakasvatus

Huomioimme ruokailuissa lasten erikoisruokavaliot. Aamupalan valmistamme itse päivittäin. Lounaan ja välipalan Pompulaan toimittaa Puolikon palvelut Oy. Ruokalista on nähtävillä eteisen ilmoitustaululla. 

Kannustamme lapsia maistelemaan ja kokeilemaan uusia makuja. Kasvattajat syövät lasten kanssa samaa ruokaa, joka tukee uusien makujen maailmaan tutustumista. Kasvattajat toimivat mallina ruokailuissa sekä ennakkoluulottomassa suhtautumisessa eri ruokalajeihin. Positiivinen ja rauhallinen ruokailuhetki ja omaan tahtiin eteneminen tukee terveen ruokasuhteen syntymistä. Puhumme ruuasta kunnioittavasti, emmekä arvota eri ruokia hyviin tai pahoihin vaan puhumme ruuasta positiivisen kautta. 

Lasten syntymäpäiviä juhlimme täällä päiväkodissa yhteisen musiikkihetken merkeissä ja me tarjoamme lapsille pienet terveelliset herkut. Perheet eivät voi tuoda kotoa lapsille syntymäpäiväherkkuja tai muitakaan tarjottavia. Tämä on Turun kaupungin linjaus ja tällä varmistamme tasa-arvoisen kohtelun huomioiden erikoisruokavaliot. 

Lapsille saa tuoda halutessaan pastillirasian, lapset saavat pastillin aina ruokailuiden jälkeen. 

Lepohetki

Päiväkodissamme jokaisella lapsella on mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Päivittäisellä lepohetkellä huomioimme yksilölliset unen tarpeet ja perheiden toiveet. Kuuntelemme lepohetkellä rauhallista musiikkia. Lepohetkellä lapsen ei ole pakko nukkua, mutta jokaiselle tulee antaa leporauha. Lapset tarvitsevat arjessa pientä pysähtymistä ja lepoa, tämä antaa energiaa loppupäivän touhuihin sekä tukee samalla lasten kasvua ja kehitystä. Lepohetkeltä lapsi siirtyy hiljaisiin puuhiin, kuten piirtämään, rakentelemaan tai tekemään palapelejä. Pienemmät lapset pääsevät myös touhuamaan rauhallisten lelujen kanssa. 

Toiminta ja ulkoilu

Toiminta-aikamme alkaa aina klo 9.00. Suunnittelemme toimintaa monipuolisesti lasten toiveita ja tarpeita kuunnellen. Huomioimme myös perheiden toiveet ja mielipiteet toimintaa suunniteltaessa. Suunnittelussa käytämme apuna Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Toiminta tapahtuu pääosin pienryhmissä, toimimme kuitenkin välillä yhdessä musiikkihetkien ja retkien merkeissä. Painotamme toiminnassamme lapsilähtöisyyttä ja turvallisen sekä sujuvan päiväkotipäivän luomista lapselle. 

Ulkoilemme lasten kanssa päivittäin, säällä kuin säällä. Huomioiden kuitenkin turvalliset sääolosuhteet. Ulkona lapsilla on mahdollisuus liikkumiseen, vapaaseen leikkiin ja ohjattuun toimintaan. Hyödynnämme monipuolisesti alueen lähiympäristöä tekemällä retkiä. Retkillä lapset pääsevät liikkumaan erilaiseen maastoon, metsään ja puistoihin sekä tutustumaan lähiympäristöömme. Retkillä harjoittelemme lasten kanssa liikenteessä kulkemista ja isompien lasten kanssa liikennesääntöjä.

Arjen taidot

Autamme ja ohjaamme lapsia pukemisen ja riisumisen opettelussa. Isompien lasten kanssa harjoittelemme itsenäistä pukemista ja riisumista sekä huolehtimaan vaatteet paikoilleen omaan kaappiin. Pienempien lasten kanssa toimimme kiireettömästi siirtymätilanteissa ja annamme aikaa sekä tukea pukemisen, että riisumisen harjoitteluun.  Lapsen vaatetuksen olisi hyvä olla mahdollisimman mukava päällä sekä itsenäisen pukemisen harjoittelua tukeva. Sopiva vaatetus tukee lapsen omatoimisuuden ja taitojen kehittymistä. On hyvä huomioida, että päiväkodin arjessa vaatteet saattavat likaantua, joten lapsen hienoimmat vaatteet kannattaa jättää kotiin. 

Arjessa harjoittelemme itsenäistä vessassa käyntiä ja käsien pesua. Huomioimme lasten yksilölliset tarpeet ja kuuntelemme perheiden toiveita uusien asioiden opettelussa. 

Lasten arkisten toimintojen tukena käytämme erilaisia kuvia. Kuvien avulla lapset harjoittelevat valintojen tekemistä ja omien tarpeiden sekä toiveiden ilmaisua.

Leikki

Leikki on lapsille ominainen tapa toimia ja oppia, siihen sidottu toiminta ja opetushetket tukevat tehokkaimmin lapsen omaehtoista-, että tuettua oppimista. Leikin avulla lapset oppivat monipuolisesti sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja tunteiden käsittelyä sekä tutustuvat uusiin asioihin. Leikin avulla lapset käsittelevät kokemiaan ja tuntemiaan asioita itselleen sopivalla tavalla. Leikin kautta kehittyvät niin lapsen mielikuvitus, kuin todellisuuden hahmottamisen kyky. Leikki mahdollistaakin monipuolisesti kaikkien lapsen kehittymisen kannalta tärkeiden asioiden kehittymisen ja harjoittelun. Aikuisen rooli on toimia leikin mahdollistajana ja rikastuttajana. Aikuinen mallittaa leikkiä ja toimintaa sekä mahdollistaa yhdessä lasten kanssa leikkiin kutsuvan ympäristön. Aikuinen tukee lapsen pitkäkestoisen leikin harjoittelemista, sitouttaa lapsia leikkeihin ja tukee kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua leikkiin.

Leikin kautta aikuinen voi harjoittaa lapsen kanssa niin sanastoa, tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, kuin sosioemotionaalisia taitoja. Tämän vuoksi aikuisen aktiivinen rooli kaiken ikäisten leikeissä on tärkeä. Leikin sujuessa aikuinen voi rikastuttaa sitä pienillä teoilla, mutta varsinkin leikkitaitojen ollessa lapselle haastavia, aikuisen tuki on tärkeä apu. Aikuinen myös huolehtii, ettei ketään jää ulkopuolelle vaan jokainen löytää itselleen leikkikaverin. Kauden alussa aikuisjohtoiset ryhmäytymisleikit, perinneleikit ja aikuisen aktiivinen leikin mallittaminen tukevat ryhmäytymistä ja vapaan leikin sujumista myöhemmin.

Päiväkodissamme lapsilla on mahdollisuus päivittäiseen vapaaseen leikkiin sekä ulko- että sisätiloissa. Käytössämme on leikinvalintataulu ja toiminnan ohjauskuvat. Lapset harjoittelevat ilmaisemaan toiveitaan leikkien suhteen ja opettelevat siivoamaan leikit pois ennen uuden leikin aloittamista. Harjoittelemme samalla oman vuoron odottamista ja lelujen jakamista. Näiden taitojen harjoittelu tukee monipuolista leikin kehittymistä, ehkäisee kiusaamista ja yksin jäämistä sekä opettaa erilaisia leikkitaitoja. Meillä aikuiset havainnoivat aktiivisesti lasten leikkejä, jotta saamme tärkeää tietoa lasten vuorovaikutus- ja tunnetaidoista.